Muistoseurat 3 on aiempia osia parempi***½

                                Kolmannen Muistoseurat-elokuvan keskeiset näyttelijät.

Järvilakeuden kansalaisopiston tuottama ja Jukka Mäkisen ohjaama Muistoseurat 3 on edennyt kolmanteen osaansa. Paikalliselokuvagenreen kuuluva Haaveita ja harha-askeleita (2019) on aiempia sarjan osia ehyempi ja parempi. Se on ammattitaitoisesti toteutettu ja marssittaa esiin uusia näyttelijöitä vakikaartin rinnalle.

Muistoseurat 1 ja 2 rakentuivat pitkälti Kalen (Jarmo Kumpula) edesmenneen veljen Anteron (äänenä Teemu Hakala) muistoksi järjestettyihin retkiin pitkin nyky-Kauhavaa ja maakuntaa. Edellisosassa kävi kuitenkin ilmi se, että Antero oli viriilinä miehenä saanut aikaan aarteen eli aviottoman lapsen salarakkaansa Sirkun (Maaria Koivula-Talkkari) kanssa.

Edellisosan paljastuksista järkyttynyt Kale päättääkin jättää tällä kertaa muistoseurat väliin ja suunnata Onnelaan tanssikurssille yhdessä ystävänsä Penan (Eero

Kankaansyrjä) kanssa. Parivaljakkoa vie tilanteesta toiseen automies Jortsu (Jouko Mäkinen) rakkaalla rämä-Ransullaan.

Pilven reunalta kurkkivan Anteron vaimo Maire (Mari-Elina Kottari) ja rakastajattaret Sirkku ja Katinka (Minna Lammi) päättävät järjestää naisille oman muistoseurareissun. Kun avoauton kuskiksi lupautuu Kalen vaimo Marja-Terttu (Anne Pesonen), ja mukaan tuppautuu takiaismainen anoppi Lempi (Tuula Kuoppala) ovat kauniimman sukupuolen edustajat valmiita etenemään Kalliojärvelle asti.

Edellisosan keskeinen henkilöhahmo Torsti (Raimo Peltola) on siirtynyt runoilijasta yrittäjäksi. Kestääkö platonisen rakkauden nimiin vannonut runoilija uuden yhtiökumppaninsa Tyyne Jauhojärven (Katri Aho) pyrkimykset tehdä loppu Torstin poikamiespäivistä?

Tässä komedian alkuasetelma ilman suuria juonipaljastuksia. Paikallisessa lyhytelokuvassa riittää hauskoja tilanteita, vaikkei ensi-illan yleisö 27.12. mylvinytkään naurusta. Yksi mieleenpainuvimmista kohtauksista on Kalen ja Penan ensikohtaaminen tindertypyjen Unelma (Outi Riihimäki) ja Ansa (Seija Haka) kanssa. Sitä voi luonnehtia suorastaan veretseisauttavaksi

Muistoseurat 3:ssa poiketaan nyt myös Kortesjärvellä (pub Sivuluisu), ihaillaan Hunurinjärven maisemia Alahärmässä, tavataan Kirkkopakan kuningas (Olavi Koivisto), ihmetellään pelloilla häärääviä outoja miehiä ja hoidetaan ihmissuhteita.

Elokuvasarjan kolmas osa on kokonaisuutena onnistunein. Käsikirjoittaja Leea Keto, ohjaaja Jukka Mäkinen sekä kuvaajana ja leikkaajana toiminut Pekka Pohjoispää ovat tehneet hyvää tiimityötä. Kedon teksti ja näyttelijöiden vuorosanat kuulostavat aidolta, Mäkinen on saanut harrastelijanäyttelijöistään paljon irti, ja Pohjoispää on hoitanut kuvamateriaalin jälkikäsittelyn todella ammattitaitoisesti. Erikseen on kehuttava äänityksen tasoa. Se on selkeästi parempi kuin monissa kotimaisissa tv-sarjoissa ja pitkissä elokuvissa.

Elokuvan harrastelijanäyttelijät selviytyvät kunnialla rooleistaan. Keskiöön nousevat vääjäämättä Kalea, Penaa ja Jortsua esittävät miesnäyttelijät. Vastaavasti huomio kiinnittyy Mairen, Lempin, Unelman ja Ansan roolisuorituksiin sekä ex-pappi Kaarinaan (Tuija Ahola). Uusista näyttelijöistä nousevat framille lurjusmaisia Viiistomäen veljeksiä esittävät Tuomo Savola ja Matti Järvelä.

Haaveita ja harha-askeleita on paikallisleffa ja 50 minuutin pituudellaan lyhytfilmi. Lyhyt pituus tarkoittaa sitä, ettei tämänkään tie-elokuvan juoni ole kovin kummoinen. Paikallisuus ja pientenkin katsojien tulo teattereihin rokottavat puolestaan elokuvataiteellista rohkeutta. Monet kohtaukset jäävät pikkusieviksi, vaikka näyttelijöiden taidot ja roolihahmot olisivat riittäneet rohkeampaankin revittelyyn.

Pienistä puutteistaan huolimatta Muistoseurat 3 – Haaveita ja harha-askeleita on varmasti vuodenvaihteen menestyselokuva ainakin kauhavalaisittain.

Elokuvan traileri: