Elokuvan päähenkilö Fern (Frances McDormand).
Y-Kinon ohjelmiston tämänhetkinen helmi on amerikkalainen draamaelokuva Nomadland (2020), jolla on vahva dokumentaarinen pohja. Elokuva kertoo tien päälle joutuvan kuusikymppisen Fernin (Frances McDormand) tarinan, mutta paljon myös niistä nykyajan kulkureista, jotka eivät elä amerikkalaista unelmaa. Nomadland on kaunis, koskettava, rehellinen ja tempoltaan rauhallinen kuvaus yhteiskunnan vähäväkisistä.
Nomadland perustuu amerikkalaisen toimittajan Jessica Bruderin kirjaan, jonka
elokuvan ohjaaja, jälkikäsittelijä ja käsikirjoittaja Chloé Zhao on sovittanut valkokankaalle. Leffa
sijoittuu vuoteen 2011, jolloin maailmalaajuisen finanssikriisin jälkimainingit
iskivät myös pieneen 300 hengen autiomaakaupunki Empireen Nevadassa.
Kaivosyhtiö päätti tuolloin sulkea kaupungin kipsikaivoksen kipsilevyjen
vähentyneen kysynnän vuoksi. Ratkaisu tyhjensi koko kaupungin ja pakotti
asukkaat muuttamaan muualle.
Kohti tuntematonta lähtee asuttavaksi muunnetulla
pakettiautollaan elokuvan keskushenkilö Fern, joka on lyhyessä ajassa
menettänyt työnsä, kotinsa ja aviomiehensä Bon. Fern kiertää tilapäistöitä
tehden osavaltiosta toiseen. Töitä löytyy Amazonin jättimäisestä
jakelukeskuksesta, kivilouhoksesta, pikaruokalapaikasta, maatalouden
kausityöläisenä ja karavaanarialueen vastaanotossa. Omatoimisuuteen on
turvauduttava, kun työnvälitystoimiston virkailija ei löydä naiselle töitä.
Fern sanoo rakastavansa työntekoa, mutta ei halua elää hyväntekeväisyyden tai
yhteiskunnan almujen varassa.
Matkallaan Fern tutustuu nykyajan aitoihin nomadeihin, jotka
esiintyvät elokuvassa omalla nimellään ja kasvoillaan. Erityisen läheiseksi
hänelle tulevat kovia kokenut Linda May,
syöpäsairas Swankie ja nykyajan
kulkureiden karismaattinen ja empaattinen johtohahmo Bob Wells. Bob suosii minimalistista elämäntapaa ja syyttää
nykypäivän kiertolaisten tilanteesta dollarin ja markkinatalouden ”tyranniaa”.
Kapitalismikritiikistään huolimatta Nomadlandin poliittisuus tulee enimmäkseen
esiin hienovaraisesti.
Elokuvan päähenkilö Fern on hiljainen, rauhallinen ja
varautunut. Yksinäinen ja muistoissaan viipyilevä nainen huomaa kuitenkin avun
tarpeen kylminä pakkasöina ja pakettiauton hajotessa matkan varrelle. Frances
McDormand on kuin tehty rooliin. Hän elää ja hengittää roolihahmonsa tarinan.
Fernin kasvot ovat kuin kanvaasi, jolle päähenkilön pienet eleet, ajatukset ja
päivän tapahtumat tekevät omat siveltimenvetonsa. McDormandin roolisuoritus on
mykistävän upea.
Nomadlandin kuvaus on oma lukunsa. Ohjaaja Zhao ja kuvaaja Joshua James Richards ovat loihtineet
visuaalisesti häikäisevän elokuvan. Fernin pakettiauto rullaa läpi leffan
majesteettisten maisemien: aavikot, vuorijonot, kanjonit ja Tyynimeri
nivoutuvat kaikki nykyajan kiertolaisten tarinaan. Kiinalaissyntyinen Zhoe
tuntee Amerikkansa, mutta kuvaa elokuvissaan mielellään amerikkalaisen
yhteiskunnan marginaaliin puristettuja ihmisiä. Tämän hän tekee sellaisella
lämmöllä ja syvyydellä, jota ei löydy Hollywoodin tusinatuotteista eikä monesta
indie-elokuvastakaan.
Draamaelokuvan heikkouksista näkyvin on nykypäivän
kulkureiden tilanteen heikko taustoitus. Katsoja jää miettimään henkilöiden
elämänkohtaiden taustalla olevia asioita. Niitä ei dialogin niukkuus ja
asioiden tarkastelu lähinnä päähenkilön näkökulmasta selitä.
Elokuvan trailerin löydät tästä: