Loistava dokumentti ensimmäisestä kuulennosta*****

                                Neil Armstrongin ensimmäinen askel kuun kamaralle oli
                                suuri harppaus ihmiskunnalle 21.7.1969.

Todd Douglas Millerin ohjaama Apollo 11 -dokumentti (2019) on lajityypissään loistelias ja yksi vuoden elokuvatapauksista. Se rakentaa 50 vuoden takaisen käänteentekevän kuulennon taustan todella taitavasti. Katsojalle on tiedossa todella mieleenpainuva ja jännittävä elämys siitä, miten ihmiskunnan löytöretket ulotettiin kuun pinnalle heinäkuussa 1969.

Millerin dokumentti kuvaa matkaa tuntemattomaan. 1950- ja 1960-luvun kylmän sodan aikana suurvallat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat myös avaruuden valloittamisesta. Neuvostoliitto näytti olevan Yhdysvaltojen edellä saatuaan avaruuteen Sputnikin, Laika-koiran ja ensimmäisen avaruuslentäjä Juri Gagarinin.

Yhdysvaltojen jääminen jälkeen huolestutti poliitikkoja ja kenraaleita. Presidentti John F. Kennedy piti vuonna 1962 Rice-yliopistossa kuuluisan puheensa, jossa hän asetti USA:n tavoitteeksi saada amerikkalainen ihminen kuuhun vuosikymmenen loppuun mennessä. Yhdysvaltojen avaruusohjelmassa ei pihtailtu, ja historia kertoo sen, että asetetun vision saavuttamisessa myös onnistuttiin.

Apollo 11 ei kuitenkaan kerro ensimmäisestä kuumatkasta sen poliittisen, yhteiskunnallisen tai kulttuurillisen merkityksen kautta. Dokumentti keskittyy kuulentoon tieteellisenä saavutuksena - ja millä lailla.

Elokuvassa on käytetty ainoastaan alkuperäistä ääni- ja kuvamateriaalia, josta osaa ei ole nähty koskaan aikaisemmin. Ohjaaja aloitti kolme vuotta sitten yhteistyön kansainvälisen työryhmän, Yhdysvaltain avaruushallinnon (Nasa) ja Kansallisarkiston (NARA) kanssa saadakseen haltuunsa kaiken Apollo 11:een liittyvän materiaalin. Kansallisarkistosta löytyi yllättäen 177 kelaa värinegatiiveja, jotka kehitettiin dokumentteja varten.

Nasa puolestaan luovutti elokuvantekijöille 11 000 tuntia luettelemattomia nauhoituksia Houstonin lennonjohtokeskuksesta. Ne sisälsivät yhdeksän päivää kestäneen avaruuslennon ajalta avainhenkilöiden keskusteluja toistensa ja astronauttien kanssa. Nauhoitukset järjestettiin tietokoneohjelmalla sekunnilleen aikajärjestykseen ja niistä valittiin kertomuksen kannalta keskeiset puheet elokuvaan. Ne ovat melkein kuin elokuvan taustamusiikkia.

Värinegatiiveista ja filmipätkistä saatiin restauroinnin ja elokuvan jälkikäsittelyn yhteydessä huikean kaunista katseltavaa. Osan kuvasivat astronautit Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins, joka jäi komentomoduuliin Kuun kiertoradalle. Kuumatkamateriaalin ohella 1960-luvun aito ajankuva rakentuu kuumanian vallassa olevista ihmismassoista, jotka ovat kerääntyneet mm. Kennedyn avaruuskeskukseen ja Cape Canaveralin laukaisupaikan vastaiselle rannalle.

Dokumentti tuo esiin se, miten valtava hanke oli kyseessä ja miten paljon se liikutti ihmisiä ympäri maapallon. Pienen hetken ihmiskunta koki yhteytensä seuratessaan jännittyneenä astronauttien kuumatkaa. Kuumodulin ja komentoalus Columbian telakoitumisen kauneus tuo mieleen taidemaalari ja kuvanveistäjä Michelangelon teoksen  Aatamin luominen (1511), jossa Jumalan ja Aatamin sormenpäät koskettavat toisiaan.

Apollo 11 on elokuva, joka on ehdottomasti nähtävä suurelta valkokankaalta. Se mahdollistaa silloin parhaiten myös Matt Mortonin ylväästä ja jännittävästä musiikista nauttimisen.

Dokumentin traileri: