Brad Pitt (vas.) ja Leonardo diCaprio näyttelevät ensi kertaa
samassa elokuvassa. Molemmat tekevät loistoroolit.
samassa elokuvassa. Molemmat tekevät loistoroolit.
Quentin Tarantinon
pitkään odotettu yhdeksäs elokuva Once
Upon A Time in Hollywood (2019) on nyt elokuvateattereissa. Filmi on hieno
kuvaus lasku-uralla olevien elokuva-ammattilaisten ystävyydestä ja vanhan
Hollywoodin studiojärjestelmän rapautumisesta 60-luvun uutta luovalla
vuosikymmenellä. Elokuvan supertähdet Leonardo
Di Caprio ja Brad Pitt ovat
rooleissaan huikean hyviä.
Quentin Tarantino ei ole jättänyt elokuvillaan ketään
kylmäksi. Reservoir Dogs (1992), Pulp
Fiction (1994), Jackie Brown (1997), Kill Bill 1 & 2 (2003,2004),
Kunniattomat paskiaiset (2009), Django Unchained (2012) ja Hateful Eight (2015)
ovat olleet kassamenestyksiä, mutta myös elokuvaa taidemuotona muuttaneita
teoksia. Ohjaaja-käsikirjoittajan tietämys elokuvasta ja elokuvan historiasta
on suunnaton, mikä on näkynyt myös hänen elokuvissaan esimerkiksi eri
genretyyppien ja vanhoista elokuvista lainattujen kohtausten
uudelleensovittamisessa.
”Olipa kerran
Hollywood” heijastelee monia elokuvaohjaajan aiemmista elokuvista tuttuja
elementtejä. Tarantinon elokuvan soundtrack on jälleen kerran sävähdyttävä ja
rakentaa hienosti vuoden 1969 ajankuvaa. Läpi elokuvan on sijoitettu huomattava
määrä viittauksia muihin elokuviin, ja valkokankaalla käy kääntymässä lukuisia 60-lukuun yhdistettäviä
näyttelijöitä. Näistä mainittakoon Steve
McQueen (Damian Lewis), Bruce Lee (Mike Moh) ja Al Pacino, joka näyttelee roolittaja Marvin Schwarzia.
Quentin Tarantinon elokuville tyypillinen ultraväkivaltaisuus
leimahtaa filmissä oikeastaan vain kerran, ja silloinkin perustellusti. Once Upon
A Time in Hollywood on ohjaajamestarin lempein elokuva sitten Jackie Brownin. Tarantino
karttelee totuttuun tapaan kaupallista tuotesijoittelua ja vihaa yhä
digitaalista kuvausta. Hänen nykyinen kuvaajansa Robert Richardsonin kameratyö on lämmintä, mutta silti tarkkaa. Jokainen
otos on etukäteen harkittu elokuvakerronnan laveudesta huolimatta.
”Olipa kerran Hollywood ” on hieno kertomus ystävyydestä ja
vaikeudesta sopeutua muuttuvaan maailmaan. Elokuvan päähenkilöistä hiipuva
tv-tähti Rick Dalton (Leonardo
DiCaprio) on noussut 50-luvulla suosioon lännensarjassa Bounty Law. Sarjan jättäminen on kuitenkin osoittautunut virheeksi
ja Rickin edustamalle sankarityypille näyttää olevan enää käyttöä vain
tv-mainoksissa ja italialaisissa spagettiwesterneissä roiston rooleissa.
DiCaprio tekee väsähtäneen länkkärisankarin rooliin äärimmäisen taitavasti,
tarkasti ja intensiivisesti.
Rickin ja hänen stunttiystävänsä Cliff Boothin (Brad Pitt) välejä kuvaa parhaiten elokuvasta
irrotettava lausahdus ”enemmän kuin ystävä, vähemmän kuin vaimo”. Cliffin
päätehtävänä on kuljettaa ajokorttinsa menettänyttä Rickiä paikasta toiseen.
Brad Pitt on rentona ja viileänä Cliffinä täydellinen roolissaan. DiCaprion ja
Pittin yhteistyötä elokuvassa voi vain ihailla.
Näyttelijän ja työttömäksi jääneen stuntin ajelehtiminen on
toinen leffan pääjuonikuvioista. Rick ja Cliff elävät elokuvahistorian
siirtymäaikaa, jossa perinteinen studiojärjestelmä pyssysankareineen on siirtymässä
unholaan modernisoituvan maailman tieltä. Yhdysvallat eli 60-luvun lopussa
Vietnamin sodan, avaruuden valloituksen, kansalaisoikeustaistelun ja hippiliikkeen
aikaa, ja elokuvateollisuudessa alkoivat nousta esiin aivan toisenlaiset esikuvat.
Näitä kuvastaa lupaava nuori ja kaunis näyttelijätär Sharon Tate (säkenöivä Margot
Robbie), jonka aviomiehenä oli puolalainen elokuvaohjaaja Roman Polanski (Rafał Zawierucha).
Sharon Taten kohtalo oli karmea. Elokuun yhdeksäntenä 1969
kolme Charles Mansonin muodostaman
kultin jäsentä murhasi raskaana olleen Taten ja neljä muuta ihmistä. Elokuvassa
Rick asuu Polanskin ja nuoren komediennen naapurissa. Cliff puolestaan
piipahtaa kultin päämajassa Spahn
Ranchilla, jossa fiktiiivistä Bounty Law’ta oli aiemmin kuvattu. Elokuvan
pääjuonet alkavat siten kietoutua yhteen elokuun edetessä ja elokuvan
painostavuuden lisääntyessä.
Quentin Tarantino on luvannut tehdä elämässään kymmenen elokuvaa. Vaikka uutuusfilmi on järjestyksessä yhdeksäs, on siinä paljon jäähyväisten tuntua. Tarantino rakastaa kriitikon tavoin elokuvaa taidemuotona. Niinpä kunnioitan ohjaajamestarin toivetta pitää juonipaljastukset mahdollisimman vähäisinä, Löytäköön jokainen Tarantinon elokuvien ystävä itse tämän mennyttä Hollywoodia kunnoittavan ja ravitsevan runsaudensarven.
Margot Robbie on tähteyteen matkalla ollut Sharon Tate.
Elokuvan traileri:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti